Huomioi nämä seikat kuohuvien tastingissa

28.06.2016

Samppanjan synty

Samppanjan mutkikas valmistusmenetelmä on syntynyt 1800-luvun alussa. Talouden ja tekniikan kehittymisen myötä juoman valmistusta onnistuttiin kasvattamaan niin, että samppanjaa tuotettiin 1900-luvulla jo 30 miljoonaa pulloa vuodessa.

Nykysamppanjan isänä mainitaan yleensä benediktiiniläismunkki Dom Pérignon. Hänen hallinnassaan oli 1600–1700-lukujen vaihteessa juonikkaat pullokäymisen taidot. Suurin mullistus samppanjan valmistuksessa otettiin kuitenkin vasta silloin, kun pullojen sokerimäärä opittiin mittamaan ja liiasta käymisestä johtuvista pullojen räjähdyksistä päästiin eroon.

Vain Ranskan Champagnen alueelta tuleva samppanja on saanut laadukkuutensa vuoksi valtavan suosion. Nykyisin juomaa tuottaa yksin sen suurin valmistaja enemmän, kuin koko alue tuotti yhteensä sata vuotta sitten.  

Cavan historia

Cava on kotoisin Koillis-Espanjasta, Kataloniasta. Alueen asukkaat olivat kuulleet samppanjan olemassaolosta jo 1800-luvulla kiitos espanlajaisten pullonkorkkien valmistajien, ja kuohuviinin valmistusta yritettiin ensimmäisiä kertoja 1900-luvun alkupuolella myös Espanjassa.

Cavaa kutsuttiin pitkään samppanjaksi saman valmistusmenetelmän vuoksi, kunnes nimityksen käyttö kiellettiin EU-säännöksillä muilta, kuin Champagnen maakunnassa valmistetuilta kuohujuomilta. Kuitenkin jo 70-luvulla oli otettu käyttöön nimitys Cava, joka tarkoittaa muun muassa katalaanin kielessä viinikellaria.

Tastingin idea

Tastingtilaisuus on upea kokemus, jossa aistit pääsevät valloilleen. Tasting aloitetaan kaatamalla kuohuvat ja tutkimalla niiden ulkonäköä, josta siirrytään haistelun ja maistelun kautta arviointiin. Erot huomaat varmasti: esimerkiksi täyteläisyyden aistit siitä, että viini tuntuu suussa runsaalta ja suuntäyteiseltä, jopa pureksittavalta, ja hapokkuuden aistii kielen päällä tuntuvasta kihelmöinnistä ja runsaasta syljen erityksestä.

Myös lasilla on väliä, ja kuohuviinin aromit tulevat parhaiten esille korkeista ja hoikista laseista. Jotkut haluavat lasiensa suuaukon kaartuvan hieman sisäänpäin, jolloin aromit jäävät vielä paremmin talteen.

Kuivasta makeimpaan

Kuohuvia siemaillaan kuivasta makeimpaan, sillä näin aromit tulevat parhaiten esille. Viinin makeus syntyy pääosin rypäleiden sisältämästä sokerista, mutta myös hedelmäiset esterit ja hapokkuus vaikuttavat makeuden tuntuun: paljon happoja tarkoittaa, että makeuden tuntu vähenee ja toisin päin. Lisätty sokeri taas vaikuttaa täyteläisyyden tuntuun. 

Lähteet:

alko.fi, institutdelcava.com, viinilehti.fi